Vyöt

Vyöasteikko

Vyöarvo kertoo harrastajan tason. Arvot jaetaan kyū [kiu] eli oppilasasteisiin ja dan eli opettaja-asteisiin.
Vyöarvot alimmasta arvosta ylimpään tai vaaleimmasta tummimpaan: ^[1]

• 6 kyū, valkoinen
• 5 kyū, keltainen
• 4 kyū, oranssi
• 3 kyū, vihreä
• 2 kyū, sininen
• 1 kyū, ruskea
• 1–5 dan, musta
• 6-8 dan, puna-valkoinen
• 9-10 dan, punainen

(Punaisen vyön voi ansaita, mutta sitä ei voi suorittaa) (Suomessa on yksi punaisen vyön judoka)
(vyöasteikon värit ja vaativuustasot vaihtelevat eri maissa)
Judon aloittajalle myönnetään oikeus käyttää valkoista vyötä (alle 15-vuotiaat saavat myös oikeuden pitää vyössään yhtä "natsaa"). Harjoituksen edetessä järjestetään nuorille aloittajille natsakokeita lisänatsojen ansaitsemiseksi. Natsat merkitään punaisilla nauhoilla vyön molempiin päihin noin 5 sentin etäisyydelle vyön päästä. Kaksi natsaa oikeuttaa vyökokeisiin, jonka suorittaneet etenevät seuraavalle vyöasteelle. Yli 15-vuotiaana judon aloittavat eivät käytä natsoja, mikä merkitsee sitä, että kyseiselle judokalle (judon harrastajalle) saa judokilpailuissa tai harjoitusotteluissa eli randoreissa tehdä kuristuksia ja käsilukkoja.
Läpäisemällä tasokoeraadin valvoman tasokokeen judoka korottaa eli graduoi vyöarvoaan. Vyön suoritusten välillä on minimiajat, joiden jälkeen voi graduoida seuraavaa vyöastetta mutta se vaatii sekä ahkeraa harjoittelua että edistymistä lajin taidossa. Käytännössä graduointiajan venyvät huomattavasti minimiaikoja pidemmiksi. Vyöarvot ovat valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta. Mustan vyön vyöarvoja eli daneja on kymmenen, ja ne suoritetaan tasokokein aivan kuten alemmatkin vyöarvot.

Oma kokemus judosta.

Itse olen harrastanut judoa 2.5 vuotta nuorempana, 11-13v. Judo aloitetaan valkoisesta vyöstä ja vöitä saa kokemuksen mukaan ja kun läpäisee vyökokeen, myös välissä voi suorittaa ns. "pienempiä" vyökokeita eli natsakokeita, jotka tarkoittavat pientä oppimisnäytettä senseille jostain liikkeistä. Itse ylsin oranssille vyölle asti ja kisakokemusta on erittäin paljon, myös SM-kisa tasolla olen otellut saavutuksena pronssia. Judo on melko monipuolinen laji, joka  koostuu heitoista, kuristuksista ja lukoista. Judo myös tosielämässä tilanteen tullen on erittäin hyvä laji, koska siinä ei tarvitse satuttaa ketään, mutta saa silti hyvän tyylin itsepuolustukseen, joko kaatamalla tai lukottamalla ja odottamalla, että uhkaaja rauhoittuu. Judossa valmentajana toimii sensei, joka yleensä on mustalla vyöllä ja usein pari avustajaa.
            4 vuoden tauon jälkeen jatkan judoa samassa joukkueessa ja pyrin kilpailutasolle ja tulen pitämään sitä yhtenä elämäntapanani, koska se kuuluu suureen osaan arkeani.

Judo esittely

Judo (jap. 柔道, Jūdō) on itämainen kamppailulaji (ks. budo), joka on lähtöisin Japanista. Judo tarkoittaa suomennettuna joustavaa tai pehmeää tietä, periksiantamisen taitoa. Judon kehitti Jigoro Kano. Aluksi judoa pidettiin yhtenä jujutsun koulukuntana. Kesäkuussa 1882 Kano perusti Tokioon oman koulun Kōdōkanin, jossa hän alkoi opettaa kehittämäänsä uutta kamppailulajia, judoa. Hän karsi jujutsun tekniikat niin, että kamppailutilannetta voitiin harjoitella täydellä suoritusteholla, ilman merkittävää loukkaantumisriskiä. Hän lisäsi tekniikoihin myös omia sovelluksiaan ja korosti terveen ruumiin ja henkisen kehittymisen tärkeyttä.