Vyöt

Vyöasteikko

Vyöarvo kertoo harrastajan tason. Arvot jaetaan kyū [kiu] eli oppilasasteisiin ja dan eli opettaja-asteisiin.
Vyöarvot alimmasta arvosta ylimpään tai vaaleimmasta tummimpaan: ^[1]

• 6 kyū, valkoinen
• 5 kyū, keltainen
• 4 kyū, oranssi
• 3 kyū, vihreä
• 2 kyū, sininen
• 1 kyū, ruskea
• 1–5 dan, musta
• 6-8 dan, puna-valkoinen
• 9-10 dan, punainen

(Punaisen vyön voi ansaita, mutta sitä ei voi suorittaa) (Suomessa on yksi punaisen vyön judoka)
(vyöasteikon värit ja vaativuustasot vaihtelevat eri maissa)
Judon aloittajalle myönnetään oikeus käyttää valkoista vyötä (alle 15-vuotiaat saavat myös oikeuden pitää vyössään yhtä "natsaa"). Harjoituksen edetessä järjestetään nuorille aloittajille natsakokeita lisänatsojen ansaitsemiseksi. Natsat merkitään punaisilla nauhoilla vyön molempiin päihin noin 5 sentin etäisyydelle vyön päästä. Kaksi natsaa oikeuttaa vyökokeisiin, jonka suorittaneet etenevät seuraavalle vyöasteelle. Yli 15-vuotiaana judon aloittavat eivät käytä natsoja, mikä merkitsee sitä, että kyseiselle judokalle (judon harrastajalle) saa judokilpailuissa tai harjoitusotteluissa eli randoreissa tehdä kuristuksia ja käsilukkoja.
Läpäisemällä tasokoeraadin valvoman tasokokeen judoka korottaa eli graduoi vyöarvoaan. Vyön suoritusten välillä on minimiajat, joiden jälkeen voi graduoida seuraavaa vyöastetta mutta se vaatii sekä ahkeraa harjoittelua että edistymistä lajin taidossa. Käytännössä graduointiajan venyvät huomattavasti minimiaikoja pidemmiksi. Vyöarvot ovat valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta. Mustan vyön vyöarvoja eli daneja on kymmenen, ja ne suoritetaan tasokokein aivan kuten alemmatkin vyöarvot.